- Pekka, mikä sinua eniten harmittaa siinä että et saanut kasvaa uskovaisessa kodissa vaan jouduit omavanhurskaiden kirkkouskovaisten vanhempienkasvattamaksi?
- Olihan se hirveää monella tavalla. Epäuskoisissa kodeissa kun vanhempien alkoholinkäyttö on aina holtitonta ja seksuaalinen elämä hillitöntä. Kauheinta kuitenkin oli, että epäuskoiset vanhempani riistivät kasvatuksellaan minulta mahdollisuuden puhujan uraan. Kyllä minä usein seuroissa katson kaihoten kun puhujan pönttöön nousee joku vapisevaääninen saarnamies ja ajattelen, että voisinpa minäkin olla tuolla. Samoin minua harmittaa se, että kun tein parannuksen vasta kaksikymppisenä niin en ole ehtinyt saada kuin vähän toistakymmentä lasta.
- Kiitos, Pekka! Tämä oli koskettava haastattelu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Näin saamme jäädä yhdessä tälläkin hetkellä uskomaan kommentoijista hyvää.