Sisar: "Jumalan terve!"
Weli: "Terve!"
Sisar: "Aha... mitä sinulle kuuluu?"
Weli: "Hyväähän minulle. Sinusta vain on murhetta kannettu."
Sisar: "Että mitä?!"
Weli: "Et kai sinä voi noin tietämätön olla."
Sisar: "..."
Weli: "Sinulla on taas tuo keltainen paita."
Sisar: "Niin?"
Weli: "Etkö tiedä, että keltainen on syntiä. Tai siis sitä ei ole seurakunnassa nähty uskovaiselle sopivaksi. Moni on minultakin tullut kysymään että mitähän sinulle kuuluu, kun kuljet nykyisin aina keltainen paita päällä."
Sisar: "Ihanko tosi. Miten niin?"
Weli: "No moni on pahentunut keltaiseen. Ja Raamattuhan neuvoo, ettei pidä edes lihaa syödä jos veljesi sitä pahentuu."
Sisar: "Mutta kai sitä saa pitää sen värisiä vaatteita kun haluaa."
Weli: "Oma on toki päätöksesi. Mutta muista mitä Jeesus sanoi: Jos oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden jäsenen, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin. Kannattaa miettiä, ovatko maailman ilot keltaisine paitoineen sinulle niin tärkeitä?"
Sisar: "No aivan totta, parempi kai se on sitten heittää roskikseen... saanko vielä kaikki synnit anteeksi?"
Weli: "Jeesuksen nimessä ja kalliissa maahan vuotaneessa sovintoveressä on kaikki synnit anteeksi."
Sisar pyyhkii kyyneliä.
Weli: "Eikö olekin meillä ihana osa, kun saamme tässä armovaltakunnassa vaeltaa synnin poispanijoina, ja saamme aina kun synti tarttuu ja matkan hitaaksi tekee, olla synnit ja matkan viat anteeksiantamuksen evankeliumilla pesemässä pois."
Sisar: "snif... Onhan se ihanaa. Epäuskoisilla kun ei ole tätä anteeksiantamuksen armoetua niin jäävät tällaisetkin synnit painamaan tuntoa, ja vievät kadotukseen."
Weli: "Kyllä meillä on hyvä ja armollinen Jumala. Jumalan rauhaa!"
Sisar: "Jumalan rauhaa!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Näin saamme jäädä yhdessä tälläkin hetkellä uskomaan kommentoijista hyvää.