Jumala siunaa ehkäisevät lapsensa

Kristillisyytemme viikkojulkaisussa oli jokin aika sitten hyvin koskettava tarina pojasta, joka kieltäytyi kalastamasta sunnuntaina, mutta jolle Jumala siitä hyvästä siunasi kaksi kalaa kuin ihmeen kaupalla. Siitä rohkaistuneena Pekka-veli Tuupovaarasta on kirjoittanut meille oman tarinansa Jumalan siunauksesta:

"Joitakin vuosia sitten päädyin uupuneena aloittamaan ehkäisyn. Moni varoitteli minua, että Jumala ottaa siunauksensa pois. Olin hyvin murheellinen. Minä kun pidän siunauksesta niin kovin.

Tällä viikolla kuitenkin tapahtui jotain hyvin merkillistä. Meille tuli vieraita. Minut komennettiin ostamaan pakastepullaa tarjoiluksi. Kun tulin kotiin, vaimoni ihmetteli miksi ostin pussin, jossa on yhdeksän pullaa, kun meitä ja vieraita oli yhteensä kymmenen. Siinä sitten olimme rakkaan puolisoni kanssa murheen alhossa, kuolon laaksossa, aallot kävivät yli päämme. Alla päin me sitten kuten opetuslapset Emmauksen tiellä aloimme laittaa pullia pellille. Ja kun olimme laittaneet yhdeksän pullaa, tapahtui ihme: pussista löytyi kymmeneskin pulla. Oli kuin matkavaatteemme olisi puhdistunut vitivalkoiseksi. Ja me hyppäsimme ilosta ja kiitimme kaikkivaltiasta seurakuntaa."

Tämän tarinan äärellä emme voi muuta kuin kiitollisna painaa päämme alas ja todeta, että kyllä Jumala ehkäisevät lapsensa runsain mitoin siunaa!

Haluammehan ottaa kaikki lapset vastaan

Kristillisyydessämme tehty tuore kyselytutkimus kumoaa tämän maailman median luoman käsityksen, että me uskovaiset emme enää haluaisi ottaa kaikkia lapsia vastaan.

Kysely tehtiin henkilökohtaisena haastatteluna seurakuntapäivien alustuksen yhteydessä alustajan puvussa esiintyneen Pyhän Hengen toimesta. Henki kysyi: "Haluammehan me olla ottamassa kaikki lapset vastaan?" 99,9 % hyväksytyistä vastauksista oli myöntäviä, loppu 0,1% oli ylistävän myöntäviä.

Osa vastauksista jouduttiin hylkäämään, koska vastaaja vastasi ohi kysymyksen: esimerkiksi sanoen "En minä halua enää lisää lapsia." Mutta haluammehan me?

Jos sul lysti on ja tiedät sen, niin pyydä syntisi anteeksi

Maailmallisissakin tv-sarjoissa on joskus oikeita oivalluksia. Esimerkiksi tässä pahassa ja syntisessä ohjelmassa esitetään pilkallisessa valossa nunna, joka sanoo aivan oikein: Jos sul lysti on ja tiedät sen niin se on syntiä

Uskovaisina me emme tietenkään halua olla ripustamassa seinillemme tämän maailman tv-tähtien kuvia, ne eivät ole uskovaisen kodin huonekaluja. Siksi olisikin hyvä, että sen sijaan käyttäisimme huoneentaulunamme tätä hurskaampaa versiota

Koettelemukset ja kiroukset

Uskovaisina ymmärrämme uskon kautta tämän ajallisen ajan keskellä monesti niin inhimillisinäkin ihmisinä, että

- kun suviseuroissa paistaa aurinko, Jumala siunaa seuravieraita hyvillä säillä.
- kun rock-festivaaleilla paistaa aurinko, Jumala antaa aurinkonsa paistaa niin pyhille kuin pahoille.

- kun suviseuroissa sataa räntää, Jumala koettelee seuravieraita huonoilla säillä.

- kun rock-festivaaleilla sataa räntää, Jumala rankaisee heitä synnin tähden.

- kun uskovaiselta palaa rantasauna, Jumala antaa koettelemuksia.

- kun uskonsa kieltäneeltä palaa rantasauna, Jumala otti siunauksensa pois.

- kun uskovainen näyttää tasapainoiselta, hänellä on synnit anteeksi ja rauha Jumalan kanssa.

- kun uskonsa kieltänyt näyttää tasapainoiselta, hänellä on väärä rauha sisimmässä.

- kun uskovaisella on mielenterveysongelmia, ne eivät koskaan liity uskomisen asioihin.

- kun uskonsa kieltäneellä on mielenterveysongelmia, ne ovat synnin seurausta.

Ei herätysliike ole ihmistä varten

Mitä väliä sillä on rikkooko ehkäisykielto ihmisoikeuksia, sillä ehkäisyn myötä elämäntapaliike kuihtuisi. Muistamme herrojemme ja vapahtajiemme kalliit sanat:

"Totisesti, totisesti, sanon minä teille: ei herätysliike ole ihmistä vaan ihminen herätysliikettä varten!" SRK 2:9

Jakamaton rakkaus

Seurakunnan jakamaton rakkaus on Jumalan lapsen tuntomerkki ja sananpalvelijan tehtävän edellytys, kuten suviseuroissakin useissa saarnoissa saimme kuulla.

Jumalan valtakunnassa on aina opetettu, että jos rakkautta aletaan jakamaan epäuskoisille, on se varma merkki epäuskosta. Siksi haluamme ahkeroida jakamattomassa rakkaudessa.

Naisvaltainen kristillisyys

Tiedotusvälineiden ja yksipuolisen uutisoinnin kautta syntyy helposti virheellisesti kuva, että kristillisyydessämme naiset olisivat miehiä huonommassa asemassa ja että heillä ei olisi sananvaltaa.

Tämä kuva ei vastaa todellisuutta. Kristillisyydessämme kyllä kehoitetaan kuulemaan Isää Jumalaakin, mutta viimeinen sana on kuitenkin aina Saara Äidillä.

Erityisesti näinä vaikeina aikoina kysytään kuuliaisuutta Saara Äidin neuvoille, kun yhä useammin itse Isä Jumalakin on pilkkaajien puolella.

Iltahartaus: maailmallisen kevyen limonadin vaarat

Sain eilen olla keskustelemassa perheemme rakkaiden nuorten kanssa virvoitusjuomien vaaroista. Nuoret olivat porukalla menneet ostamaan Pepsi Maxia, kevytlimonadia, ja sitä siemmailleetkin kaupan kulmilla. Siinä sitten oli eräs ystäväperheemme uskovainen äiti kävellyt ohi ja kysynyt, että onko ne pojat ajatelleet, että se ei tuommoinen light-juomien nauttiminen ole uskovaiselle sopivaa. Pojat olivat rehellisesti vastanneet, että he eivät näe siinä mitään väärää.

Minä otin asian illalla puheeksi näiden rakkaiden nuorten kanssa, ja me keskustelimme yömyöhään siitä mitä me uskovaisena haluamme olla ajattelemassa kevytlimonadien nauttimisesta. Minä ymmärrän, että varsinkin nuorten, joilla synnin houkutukset ja tämän maailman virvokkeet tulevat päivittäin niin lähelle, voi olla vaikea ymmärtää mitä pahaa on kevytkokiksessa. He saattavat ajatella, että eikö se ole aivan samanlaista tavaraa kuin klassinenkin limukka.

Kuitenkin tämä on asia, joka ei ihmisjärjelle aukene, mutta jonka me uskon kautta ymmärrämme, että kevyestä virvoitusjuomasta tulee paha meno. Me vanhemmat myös saamme olla nuoriamme opastamassa, että lightissä, zerossa, maxissa ja ties mitä peitenimiä se tämä maailma on niille kevyille maailmallisille juomille keksinytkään, on elävälle kristillisyydelle vieraita kirjaimia. Näin meidän omatuntomme ei salli meidän niihin ryhtyä.

Me uskovaisina emme halua olla seuraamassa itsekkään luontomme himoja, vaan haluamme myös miettiä mitä me omalla käytöksellämme muille ihmisille haluamme viestiä. Olemmeko me silloin elävän uskon lähettiläitä, jos me light-juomat kourassa seisoskelemme tämän maailman markettien kulmilla.

Lopulta olimme yhtä mieltä siitä, että ei ole hyvä olla seurakuntaa jakamassa sellaisella käytöksellä, joka pahentaa jonkun heikoimmista veljistä tai sisarista. Niin me saimme lopuksi siunata toisiamme evankeliumilla, joka pesee synnit ja aspartaamin jäämätkin sielustamme.

Uskokaa älkääkä uskoko

Näinä myrskyisinä aikoina ajan illassa on hyvä muistaa, että maailma hyökkää valheella. Siksi on hyvä muistaa, että

1. (Tämän maailman) lehdissä olevat jutut eivät välttämättä ole totta. Minuakin kerran haastateltiin paikallislehteen kesäaikaan siirtymisestä, ja toimittaja ei laittanut koko 20 minuutin haastatteluani lehteen.

2. Rikostuomiot eivät aina osu oikeaan. Tuomittu ei siis välttämättä ole tehnyt mitään pahaa. Englannissakin yksi mies oli istunut syyttömänä vankilassa vuosikaudet.

3. Vaikka näkisit jonkun tekevän pahaa, niin kyse voi olla näköharhoista. Ensimmäiset näköharhat on todistettavasti esiintyneet jo tuhansia vuosia sitten.

Siksi sinä saat tänäkin iltahetkenä torjua mielestäsi kaikki epäilykset ja uskoa ne anteeksi (siunauksia). Ja onneksi huomenna on jälleen keskiviikko, ja puolueettomuudestaan tunnetussa Päivämiehessä kerrotaan, miten asiat oikeasti ovat. Ahkeroikaa siksi rakkaat matkaystävät ravita kuolemattomia sielujanne sillä sanan rieskalla, minkä kustannusyhtiö kullekin henkilölle ja ajalle tarpeelliseksi näkee avata. Siihen sanaan yksinkertaisesti uskoen ja luottaen pääsette kerran perille.

Oppi ei muutu

Veljemme tiedotustilaisuudessa sen oivasti kiteytti:

Oppi on muuttumaton, mutta opetus voi muuttua.

Mikä sitten on oppia ja mikä opetusta? No sitä me emme halua eikä meidän tarvitse lähteä sen kummemmin avaamaan. Johtokunta kyllä aina tarpeen ja vallitsevan ajan mukaan lokeroi jokaisen yksittäisen asian joko "oppiin", "opetukseen" tai "yksittäisiin ylilyönteihin" kuuluviksi. Tässä vaiheessa on liian aikaista spekuloida moisella asialla, eikä se ole uskonelämällemme rakennukseksi.

Oppi ei muutu.
Opetus voi muuttua.
Yksittäisiä ylilyöntejä ei kannata miettiä.

Omakohtainen usko ja johtokunnan tekojen hiljainen hyväksyminen on kuitenkin se elämämme kallein asia. Haluammehan me olla veljille antamassa vapaan mandaatin tehdä asemansa suomalla vaikutusvallalla mitä hyväksi näkevät.

On meillä armollinen Jumala

Sisar: "Jumalan terve!"

Weli: "Terve!"

Sisar: "Aha... mitä sinulle kuuluu?"

Weli: "Hyväähän minulle. Sinusta vain on murhetta kannettu."

Sisar: "Että mitä?!"

Weli: "Et kai sinä voi noin tietämätön olla."

Sisar: "..."

Weli: "Sinulla on taas tuo keltainen paita."

Sisar: "Niin?"

Weli: "Etkö tiedä, että keltainen on syntiä. Tai siis sitä ei ole seurakunnassa nähty uskovaiselle sopivaksi. Moni on minultakin tullut kysymään että mitähän sinulle kuuluu, kun kuljet nykyisin aina keltainen paita päällä."

Sisar: "Ihanko tosi. Miten niin?"

Weli: "No moni on pahentunut keltaiseen. Ja Raamattuhan neuvoo, ettei pidä edes lihaa syödä jos veljesi sitä pahentuu."

Sisar: "Mutta kai sitä saa pitää sen värisiä vaatteita kun haluaa."

Weli: "Oma on toki päätöksesi. Mutta muista mitä Jeesus sanoi: Jos oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden jäsenen, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin. Kannattaa miettiä, ovatko maailman ilot keltaisine paitoineen sinulle niin tärkeitä?"

Sisar: "No aivan totta, parempi kai se on sitten heittää roskikseen... saanko vielä kaikki synnit anteeksi?"

Weli: "Jeesuksen nimessä ja kalliissa maahan vuotaneessa sovintoveressä on kaikki synnit anteeksi."

Sisar pyyhkii kyyneliä.

Weli: "Eikö olekin meillä ihana osa, kun saamme tässä armovaltakunnassa vaeltaa synnin poispanijoina, ja saamme aina kun synti tarttuu ja matkan hitaaksi tekee, olla synnit ja matkan viat anteeksiantamuksen evankeliumilla pesemässä pois."

Sisar: "snif... Onhan se ihanaa. Epäuskoisilla kun ei ole tätä anteeksiantamuksen armoetua niin jäävät tällaisetkin synnit painamaan tuntoa, ja vievät kadotukseen."

Weli: "Kyllä meillä on hyvä ja armollinen Jumala. Jumalan rauhaa!"

Sisar: "Jumalan rauhaa!"