Moni uskovainen ei tiedä, että myös Brasiliassa on elävää uskoa. Maan jalkapallojoukkueestakin löytyy paljon uskovaisia. Vaikka tämänmaailmanmestaruuskisoissa tulikin itkua ja hammastenkiristystä, ja veljet joutuivat kipuilemaan suuren päästettyjen maalien kiusauksissa niin oli turvallista nähdä kuinka evankeljumilla saatiin olla korjaamassa kaikki synnit, epäilykset ja harhasyötötkin.Monimaallisen tappionkin hetkellä saamme jäädä uskomaan, että näin se on Jumala asjan hyväksi nähnyt ja että se kuuluu hänen suureen suunnitelmaansa, vaikka meidän onkin murheen alhossa sangen vaikija ymmärtää miksi Jumala tämän sallii. Onhan kirjoitettu: "Totisesti, totisesti sanon minä teille: teidän pitää itkemän ja parkuman, mutta maailma iloitsee: te tulette murheellisiksi, mutta teidän murheenne käännetään iloksi."
Minusta oli niin ihanata katsella sitä taistelevaa seurakuntaa, sita lammaslaumaa, jota vastaan tämän maailman saksalaiset tässä ajassa niin raivokkaasti hyökkäsivät. Onneksi heillä oli itse Pyhä Henki kotiopettajana ja uskovainen valmentaja, joka rohkaisi että haluammehan ottaa kaikki maalit vastaan, silloinkin kun puolustajat tunsivat halua rajoittaa maalimäärää ja ehkäistä maalintekotilanteita. Onhan kirjoitettu "Antakaa saksalaisten tulla minun tyköni älkääkä estelkö heitä. Eikä teidän pidä taklaamalla taklaaman, sillä parempi olisi että ripustettaisiin myllynkivi kaulaan hänelle joka lankeemukseen johtaa yhdenkään näistä saksalaisista."
VastaaPoista