- Jumalan terve ja tervetuloa Hoitomiehen tietolaarin pariin! Jos Jumala suo, meillä onkin aika ottaa linjoille illan ensimmäinen soittaja.
- Jumalan terve, olen Pekka Välimatka Puuppolasta!
- Noniin, noniin. Mitenkäs olet jaksanut kilvoitella?
- Kyllähän minä olen niin heikoksi itseni tuntenut ja moneen vikaan joutunut, mutta halu on kuitenkin yhdessä tämän joukon kanssa... saanko minäkin vielä omalle kohdalle uskoa synnit epäilykset anteeksi?
- (mutinaa ja käsien nostelua)
- Minulla on halu yhdessä teidän kanssanne...
- Mikäs Pekka-veljen mieltä askarruttaa?
- Me olemme tässä siionissamme joutuneet sellaisen paikan eteen, että kun nuoret seurustelevat ja joutuvat siinä helposti synnin houkutuksiin, että missä menee se sopivan seurustelun raja uskovaisilla nuorilla.
- Niin, helpostihan siinä oma liha ja sen himot ovat houkuttelemassa syntiin, ja se on kyllä sellainen erityinen valvomisen paikka varsinkin rakkailla nuorillamme.
- Kun meillä on ollut sellainen murhetta tuottanut tapaus, missä eräs serusteleva pari joutui haureuden syntiin ja minä olin sitä mieltä, että se ei ole Jumalan mielen eikä seurakunnan armoneuvojen mukaista, ja kävin heitä nuhtelemaan.
- No teit hyvin kuin neuvoit. Se on hyvä näin pitää huolta uskonystävästä ja käyttää aivan kuin neuvon ja nuhteenkin sanoja, kun hän on syntiin joutunut.
- Tämä veli on kuitenkin muuten oikein kunnollinen ja työteliäs seurakuntalainen ja hänen isänsäkin on siionissamme puhujanvirassa ja johtokunnan luottamustehtävässä. Lienekö se syynä siihen, että osa kävi minua moitimaan toiminnastani.
- Niin, onhan se kyllä totta, että ei sinun pitäisi alkaa sillä tavalla toisen synneissä rypemään ja niitä repostelemaan. Sitä käy helposti niin, että huomaa roskan veljen silmässä mutta ei hirttä omassaan.
- Niin, kyllä sinulta pitäisi löytyä armollista ja anteeksiantavaa mieltä tätä horjahtanutta veljeä kohtaan. Jeesuskin varoittaa, että kuka meistä on synnitön heittäköön ensimmäisen kiven.
- Mutta eikö toista kuitenkin pidä Jumalan sanan mukaan nuhdella synnistä?
- Rakas Pekka-Veli: ei meidän tehtävä ole toisen synneissä valvoa. Taivaassa kysytään vain ovatko sinun synnit anteeksi, ei ovatko veljesi synnit anteeksi. Kun lähtee tuollaisella vikovalla mielellä nousemaan seurakunnan paimenia ja heidän perheenjäseniä vastaan niin helposti käy niin että sitä kuivuu. Omakohtainen usko hämärtyy ja Jumalan valtakunta ja sen palvelijat alkavat näyttää halvalta.
- Mutta eikö se haureuden synti ole kuitenkin väärin ja siitä pitää nuhdella?
- Minusta tuntuu, että sinä aivan kuin olet nyt saivartelemassa ja kyseenalaistavalla mielellä. Kyselevällä mielellä saa olla, sitä ei ole Jumalan valtakunnassa ikinä syntinä nähty, mutta kyseenalaistava mieli on yksiselitteisesti synti ja rikos.
- Ja seurustelun aikainen haureuskin on nähty aina ihan normaalina kristittyjen kanssakäymisenä. Onhan kristillisyydessämme aina opetettu, että kun synti tarttuu niin meidän pitää ahkeroida panna synti pois. Eikös sen nuorenparin tapauksessa ollutkin juuri tästä kyse.
- Mutta minä en nyt ymm...
- Sinulla on Pekka lupa uskoa kaikki pahat ajatukset, epäilykset ja ymmärtämättömyyden synnitkin anteeksi aina rauhaan vapauteen ja iloon asti. Ja mene ja pyydä vielä anteeksi ihan kahden kesken tältä veljeltäkin, josta olet sortunut näin pahoja ajatuksia katkeruuksissasi hautomaan.
torstai 26. kesäkuuta 2014
maanantai 23. kesäkuuta 2014
Minä ilmoitan teille suuren ilon
Jos Jumala suo, Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen suviseurat järjestetään 27.6.–30.6.2014 Pyhäjoella.
Suviseurojen tunnuslause on perinteisesti ollut ajaton, mutta tänä vuonna tunnuslauseeksi on poikkeuksellisesti valittu Raamatun kohta, joka ajattoman hengellisen viestinsä lisäksi viittaa myös menneen talven tapahtumiin kristillisyydessämme.
Talven aikana niin rakas veli puheenjohtaja kuin rakas veli pääsihteerikin ilmoittivat väistyvänsä tehtävistään Jumalan valtakunnan keskusyhdistyksessä. Siksi tunnuslauseeksi onkin valittu jouluevankeliumista tuttu Raamatun kohta: ”Minä ilmoitan teille suuren ilon!”
Suviseurojen tunnuslause on perinteisesti ollut ajaton, mutta tänä vuonna tunnuslauseeksi on poikkeuksellisesti valittu Raamatun kohta, joka ajattoman hengellisen viestinsä lisäksi viittaa myös menneen talven tapahtumiin kristillisyydessämme.
Talven aikana niin rakas veli puheenjohtaja kuin rakas veli pääsihteerikin ilmoittivat väistyvänsä tehtävistään Jumalan valtakunnan keskusyhdistyksessä. Siksi tunnuslauseeksi onkin valittu jouluevankeliumista tuttu Raamatun kohta: ”Minä ilmoitan teille suuren ilon!”
Päivän arvoitus
Miten äärelliseen tilaan vöi syntyä ääretön yksimielisyys?
Uskon Kautta (tämä ihmeteko nähtäneen, tai ainakin kuultaneen taas SRK:n vuosikokouksen yhteydessä)
Uskon Kautta (tämä ihmeteko nähtäneen, tai ainakin kuultaneen taas SRK:n vuosikokouksen yhteydessä)
sunnuntai 22. kesäkuuta 2014
"Maailman Ilot" -teemapuisto Suviseuroissa
Suviseuroissa on tänä vuonna otettu käyttöön uusi tapa varoittaa synnin vaaroista. Jos Jumala suo, on Pyhäjoen suvijuhlilla seurakentän laidalla torstaista alkaen "Maailman ilot" -teemapuisto.
Päätoimikunnan puheenjohtaja Toisinto Koillismaalta kertoo, että teemapuistolla halutaan kertoa maailman houkutusten kavaluudesta ja jumalattoman elämän palkasta: "Lauluntekijän sanoin maailman ilot alkaa huvilla hauskalla. Siksi teemapuiston ensimmäinen laite onkin nimetty Huvi Hauskaksi."
Testikäyttäjien arvioiden ja seurakunnan ilmoituksen mukaan suosittuja laitteita tulevat epäilemättä olemaan Hekuma Hetkinen sekä Nuoruuden Kiusaukset, joissa verestä voimaa saa. Voimaverta tosin tarjoillaan vain SRK:laisessa hengessä uskovien rauhanyhdistysten jäsenille.
Jotkin kohderyhmät pitävät epäilemättä myös Amerikan siionista lainatusta laitteesta, joka kantaa nimeä Lihan Käsivarsi. Se ja nuoremmille seuravieraille tarkoitettu Nuoruuden Huikentelevaisuus ovat olleet viime vuonna käytössä Pohjois-Amerikan suviseuroissa.
Toisinto Koillismaalta muistuttaa kuitenkin, että teemapuiston kuten kaiken muunkin seuratoiminnan tarkoitus on kirkastaa Jumalan sanaa: "Siksi teemapuiston sisäänpääsy on ilmainen, mutta sieltä poistuessa vierailijalle annetaan käteen lasku, joka velvoittaa häntä osallistumaan suviseurojen lähialueiden toimitalohankkeisiin leipomalla myyjäisiin ja lahjoittamalla kuukausikeräyksiin lakkaamatta milloinkaan. Tällä tavalla saamme paitsi varoja jumalanvaltakunnan työhön niin myös ihanalla tavalla olemme muistuttamassa seuravieraita, että maailman iloista kerran palkka on tuska kuolema."
Poistumispaikalla SRK:n nuorten kuoro laulaakin "Mitä siis auttoi hurma, hekuma hetkinen, kun sielun on se surma, ja itku iäinen."
"Esitettiin myös ajatus, että pitäisikö teemapuiston uloskäynnistä selvitä pelkällä evankeliumin pyytämisellä ja syntien anteeksi uskomisella. Seurakunnan ja Pyhän Hengen yksimielinen kanta oli kuitenkin, että usko ilman tekoja on kuollut ja parannus ilman toimitalohankkeeseen osallistumisen armolahjaa on yhtä epäpätevä kuin epäuskoisen piispan antama synninpäästö." toteavat haastattelun lopuksi vielä Kristus ja Pyhä Henki, jotka Toisinto-veljen suulla puhuvat.
Päätoimikunnan puheenjohtaja Toisinto Koillismaalta kertoo, että teemapuistolla halutaan kertoa maailman houkutusten kavaluudesta ja jumalattoman elämän palkasta: "Lauluntekijän sanoin maailman ilot alkaa huvilla hauskalla. Siksi teemapuiston ensimmäinen laite onkin nimetty Huvi Hauskaksi."
Testikäyttäjien arvioiden ja seurakunnan ilmoituksen mukaan suosittuja laitteita tulevat epäilemättä olemaan Hekuma Hetkinen sekä Nuoruuden Kiusaukset, joissa verestä voimaa saa. Voimaverta tosin tarjoillaan vain SRK:laisessa hengessä uskovien rauhanyhdistysten jäsenille.
Jotkin kohderyhmät pitävät epäilemättä myös Amerikan siionista lainatusta laitteesta, joka kantaa nimeä Lihan Käsivarsi. Se ja nuoremmille seuravieraille tarkoitettu Nuoruuden Huikentelevaisuus ovat olleet viime vuonna käytössä Pohjois-Amerikan suviseuroissa.
Toisinto Koillismaalta muistuttaa kuitenkin, että teemapuiston kuten kaiken muunkin seuratoiminnan tarkoitus on kirkastaa Jumalan sanaa: "Siksi teemapuiston sisäänpääsy on ilmainen, mutta sieltä poistuessa vierailijalle annetaan käteen lasku, joka velvoittaa häntä osallistumaan suviseurojen lähialueiden toimitalohankkeisiin leipomalla myyjäisiin ja lahjoittamalla kuukausikeräyksiin lakkaamatta milloinkaan. Tällä tavalla saamme paitsi varoja jumalanvaltakunnan työhön niin myös ihanalla tavalla olemme muistuttamassa seuravieraita, että maailman iloista kerran palkka on tuska kuolema."
Poistumispaikalla SRK:n nuorten kuoro laulaakin "Mitä siis auttoi hurma, hekuma hetkinen, kun sielun on se surma, ja itku iäinen."
"Esitettiin myös ajatus, että pitäisikö teemapuiston uloskäynnistä selvitä pelkällä evankeliumin pyytämisellä ja syntien anteeksi uskomisella. Seurakunnan ja Pyhän Hengen yksimielinen kanta oli kuitenkin, että usko ilman tekoja on kuollut ja parannus ilman toimitalohankkeeseen osallistumisen armolahjaa on yhtä epäpätevä kuin epäuskoisen piispan antama synninpäästö." toteavat haastattelun lopuksi vielä Kristus ja Pyhä Henki, jotka Toisinto-veljen suulla puhuvat.
torstai 5. kesäkuuta 2014
Iltahartaus: maailmallisen kevyen limonadin vaarat
Sain eilen olla keskustelemassa perheemme rakkaiden nuorten kanssa virvoitusjuomien vaaroista. Nuoret olivat porukalla menneet ostamaan Pepsi Maxia, kevytlimonadia, ja sitä siemmailleetkin kaupan kulmilla. Siinä sitten oli eräs ystäväperheemme uskovainen äiti kävellyt ohi ja kysynyt, että onko ne pojat ajatelleet, että se ei tuommoinen light-juomien nauttiminen ole uskovaiselle sopivaa. Pojat olivat rehellisesti vastanneet, että he eivät näe siinä mitään väärää.
Minä otin asian illalla puheeksi näiden rakkaiden nuorten kanssa, ja me keskustelimme yömyöhään siitä mitä me uskovaisena haluamme olla ajattelemassa kevytlimonadien nauttimisesta. Minä ymmärrän, että varsinkin nuorten, joilla synnin houkutukset ja tämän maailman virvokkeet tulevat päivittäin niin lähelle, voi olla vaikea ymmärtää mitä pahaa on kevytkokiksessa. He saattavat ajatella, että eikö se ole aivan samanlaista tavaraa kuin klassinenkin limukka.
Kuitenkin tämä on asia, joka ei ihmisjärjelle aukene, mutta jonka me uskon kautta ymmärrämme, että kevyestä virvoitusjuomasta tulee paha meno. Me vanhemmat myös saamme olla nuoriamme opastamassa, että lightissä, zerossa, maxissa ja ties mitä peitenimiä se tämä maailma on niille kevyille maailmallisille juomille keksinytkään, on elävälle kristillisyydelle vieraita kirjaimia. Näin meidän omatuntomme ei salli meidän niihin ryhtyä.
Me uskovaisina emme halua olla seuraamassa itsekkään luontomme himoja, vaan haluamme myös miettiä mitä me omalla käytöksellämme muille ihmisille haluamme viestiä. Olemmeko me silloin elävän uskon lähettiläitä, jos me light-juomat kourassa seisoskelemme tämän maailman markettien kulmilla.
Lopulta olimme yhtä mieltä siitä, että ei ole hyvä olla seurakuntaa jakamassa sellaisella käytöksellä, joka pahentaa jonkun heikoimmista veljistä tai sisarista. Niin me saimme lopuksi siunata toisiamme evankeliumilla, joka pesee synnit ja aspartaamin jäämätkin sielustamme.
Minä otin asian illalla puheeksi näiden rakkaiden nuorten kanssa, ja me keskustelimme yömyöhään siitä mitä me uskovaisena haluamme olla ajattelemassa kevytlimonadien nauttimisesta. Minä ymmärrän, että varsinkin nuorten, joilla synnin houkutukset ja tämän maailman virvokkeet tulevat päivittäin niin lähelle, voi olla vaikea ymmärtää mitä pahaa on kevytkokiksessa. He saattavat ajatella, että eikö se ole aivan samanlaista tavaraa kuin klassinenkin limukka.
Kuitenkin tämä on asia, joka ei ihmisjärjelle aukene, mutta jonka me uskon kautta ymmärrämme, että kevyestä virvoitusjuomasta tulee paha meno. Me vanhemmat myös saamme olla nuoriamme opastamassa, että lightissä, zerossa, maxissa ja ties mitä peitenimiä se tämä maailma on niille kevyille maailmallisille juomille keksinytkään, on elävälle kristillisyydelle vieraita kirjaimia. Näin meidän omatuntomme ei salli meidän niihin ryhtyä.
Me uskovaisina emme halua olla seuraamassa itsekkään luontomme himoja, vaan haluamme myös miettiä mitä me omalla käytöksellämme muille ihmisille haluamme viestiä. Olemmeko me silloin elävän uskon lähettiläitä, jos me light-juomat kourassa seisoskelemme tämän maailman markettien kulmilla.
Lopulta olimme yhtä mieltä siitä, että ei ole hyvä olla seurakuntaa jakamassa sellaisella käytöksellä, joka pahentaa jonkun heikoimmista veljistä tai sisarista. Niin me saimme lopuksi siunata toisiamme evankeliumilla, joka pesee synnit ja aspartaamin jäämätkin sielustamme.
keskiviikko 4. kesäkuuta 2014
Armoneuvojen ohjauksessa
Näin saamme tänäänkin jäädä ahkeroimaan yhteisessä rakkaudessa ja kuuliaisuudessa Jumalan valtakunnan kalliille neuvoille. Ei se järjelle aukene, mutta ottakaat järki vangiksi ja uskokaa vaan.
http://www.viralnova.com/ preaches-eating-grass/
http://www.viralnova.com/
Uusi siionin laulu
https://www.youtube.com/watch?v=YxIiPLVR6NA
Viime viikonloppuna saimme kokoontua yhdelle koolle rakkaan kristillisyytemme opistolle laulamaan uusia siionin lauluja. Paikalle oli saapunut sankka jumalanlasten joukko, jossa varsinkin lasten ja nuorten suuri määrä ilahdutti kovasti ja jota maailman tiedotusvälineetkin ihmettelivät.
Erityisen innokkaasti seurakansa yhtyi tähän uuteen siionin lauluun, jonka kristillisyytemme laulu- ja soitinryhmä (yhtyeitähän me emme halua eikä meidän tarvitse olla perustamassa, kuten me Uskon Kautta ymmärrämme) esitti. Laulun nimi on "Jumalan Terve, rakas veli" (eng. Hey Brother!)
Laulu alkaa kuvauksella siitä, kuinka kristillisyytemme seurapuheet voivat joskus meidän lihallisen minämme mielestä tuntua loputtoman pitkiltä, mutta kuinka kuitenkin sieltä aina haluamme olla ammentamassa virvoitusta kuolemattomille sieluillemme edes sen määräosan, jonka rakasjumalamme puhujamme näkee hyväksi meille kullakin ajalla antaa.
"Hey brother, there’s an endless road to re-discover."
Ja vaikka joskus tulisi aivan kuin olo, että haluaisimme olla seurojen sijaan tämän maailman riennoissa, joillekin kun maailman konsertit tai urheilutapahtumat ovat rakkaita, niin muistamme että kun niissä tarjoillaan sitä alkoholia, josta paha meno tulee, niin vaikka me vain vettä joisimme niin siellä ei kuitenkaan saada sitä sovintoveren suomaa virvoitusta, jota me täällä seuroissa saamme olla ammentamassa.
"Hey sister, know the water's sweet but blood is thicker."
Ensimmäisen säkeistön lopussa laulukansa vielä yhtyy huokaukseen sen uskonystävän puolesta, joka tämän maailman myrskyissä synnin kuorman alla aivan kuin meinaa uupua ja ehkä jopa joutuu kiusauksiin miettiessään miten hän jaksaa, jos Jumala mittaamattoman suuressa armossaan vielä siunaa lisää perhettä. Huokaus muistuttaa sinuakin siitä, että uskonystävät kyllä auttavat uupuvaa, kun vain jaksaa uskoa ja muistaa että lapset ovat meille ilo eivätkä taakka.
"Oh, if the sky comes falling down for you, There’s nothing in this world I wouldn’t do."
Horjuvaa veljeäkin on hyvä muistuttaa siitä kuinka tärkeä on uskoa, että on vain yksi Jumalan seurakunta.
"Hey brother, do you still believe in one another?"
Samoin horjuvalle sisarelle on hyvä puhua kuinka mittaamattoma arvokas asia on se, että pysyy yhteisessä rakkaudessa.
"Hey sister, do you still believe in love, I wonder?"
Laulu myös niin kauniisti kertoo siitä, että vaikka sinä rakas veli tai sisko kulkisit pimeässä laaksossa ja synti ahdistaisi niin seurakunta on kanssasi. Ja vaikka olisit yksin ja ajattelisit että voinhan minä vähän kokeilla synnin houkutuksia niin muista silloinkin että Jumala näkee salaisimmakin ajatuksesi, ja jos häntä vastaan ajatuksin rikot niin hän sen huomaa.
"What if I'm far from home? Oh, brother I will hear you call."
Ja vaikka tämän uskon vuoksi menettäisit kaiken ajallisen; materian ja elämänilon niin me voimme uskotella, että kaikki on sittenkin sen arvoista, olethan osa jumalanlasten piskuista laumaa, joka lupaa itselleen ikuisen pelastuksen palkintona ajallisista vaikeuksista, joihin tämä lauma jäsenensä ajaa.
"What if I lose it all? Oh, sister I will help you out!"
Lopuksi todettiin yhdessä, että on ihana saada vaeltaa tässä uskossa ja osana herrain lammaslaumaa. Vaikka meiltä vaadittaisiin kuinka mielettömiä tekoja osoitukseksi uskovaisuudestamme, niin kun ottaa järjen vangiksi ja uskoo vain niin kuin neuvotaan niin saamme kerran kostua perille. Uskomiseen se jää.
Viime viikonloppuna saimme kokoontua yhdelle koolle rakkaan kristillisyytemme opistolle laulamaan uusia siionin lauluja. Paikalle oli saapunut sankka jumalanlasten joukko, jossa varsinkin lasten ja nuorten suuri määrä ilahdutti kovasti ja jota maailman tiedotusvälineetkin ihmettelivät.
Erityisen innokkaasti seurakansa yhtyi tähän uuteen siionin lauluun, jonka kristillisyytemme laulu- ja soitinryhmä (yhtyeitähän me emme halua eikä meidän tarvitse olla perustamassa, kuten me Uskon Kautta ymmärrämme) esitti. Laulun nimi on "Jumalan Terve, rakas veli" (eng. Hey Brother!)
Laulu alkaa kuvauksella siitä, kuinka kristillisyytemme seurapuheet voivat joskus meidän lihallisen minämme mielestä tuntua loputtoman pitkiltä, mutta kuinka kuitenkin sieltä aina haluamme olla ammentamassa virvoitusta kuolemattomille sieluillemme edes sen määräosan, jonka rakas
"Hey brother, there’s an endless road to re-discover."
Ja vaikka joskus tulisi aivan kuin olo, että haluaisimme olla seurojen sijaan tämän maailman riennoissa, joillekin kun maailman konsertit tai urheilutapahtumat ovat rakkaita, niin muistamme että kun niissä tarjoillaan sitä alkoholia, josta paha meno tulee, niin vaikka me vain vettä joisimme niin siellä ei kuitenkaan saada sitä sovintoveren suomaa virvoitusta, jota me täällä seuroissa saamme olla ammentamassa.
"Hey sister, know the water's sweet but blood is thicker."
Ensimmäisen säkeistön lopussa laulukansa vielä yhtyy huokaukseen sen uskonystävän puolesta, joka tämän maailman myrskyissä synnin kuorman alla aivan kuin meinaa uupua ja ehkä jopa joutuu kiusauksiin miettiessään miten hän jaksaa, jos Jumala mittaamattoman suuressa armossaan vielä siunaa lisää perhettä. Huokaus muistuttaa sinuakin siitä, että uskonystävät kyllä auttavat uupuvaa, kun vain jaksaa uskoa ja muistaa että lapset ovat meille ilo eivätkä taakka.
"Oh, if the sky comes falling down for you, There’s nothing in this world I wouldn’t do."
Horjuvaa veljeäkin on hyvä muistuttaa siitä kuinka tärkeä on uskoa, että on vain yksi Jumalan seurakunta.
"Hey brother, do you still believe in one another?"
Samoin horjuvalle sisarelle on hyvä puhua kuinka mittaamattoma arvokas asia on se, että pysyy yhteisessä rakkaudessa.
"Hey sister, do you still believe in love, I wonder?"
Laulu myös niin kauniisti kertoo siitä, että vaikka sinä rakas veli tai sisko kulkisit pimeässä laaksossa ja synti ahdistaisi niin seurakunta on kanssasi. Ja vaikka olisit yksin ja ajattelisit että voinhan minä vähän kokeilla synnin houkutuksia niin muista silloinkin että Jumala näkee salaisimmakin ajatuksesi, ja jos häntä vastaan ajatuksin rikot niin hän sen huomaa.
"What if I'm far from home? Oh, brother I will hear you call."
Ja vaikka tämän uskon vuoksi menettäisit kaiken ajallisen; materian ja elämänilon niin me voimme uskotella, että kaikki on sittenkin sen arvoista, olethan osa jumalanlasten piskuista laumaa, joka lupaa itselleen ikuisen pelastuksen palkintona ajallisista vaikeuksista, joihin tämä lauma jäsenensä ajaa.
"What if I lose it all? Oh, sister I will help you out!"
Lopuksi todettiin yhdessä, että on ihana saada vaeltaa tässä uskossa ja osana herrain lammaslaumaa. Vaikka meiltä vaadittaisiin kuinka mielettömiä tekoja osoitukseksi uskovaisuudestamme, niin kun ottaa järjen vangiksi ja uskoo vain niin kuin neuvotaan niin saamme kerran kostua perille. Uskomiseen se jää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)