Me Keski-Suomen lähetysalueen äidit teimme viikonloppu-retken pääkaupunkiin. Retken päätarkoitus oli tarjota hengähdysmahdollisuus arkeen.
Kun retkeä suunniteltiin Ilmeni, että lasten vaatteet ja sisustusesineet houkuttelivat meitä äitejä eniten. Matkalla kävimmekin Ikealla ja monissa keskustan liikkeissä. Innokkaimmat kävivät myös taidenäyttelyssä. Kaupungissa oli samaan aikaan monille tutun taiteilijan ja entisen uskonystävän konsertti kirkossa, mutta sinne emme halunneet mennä. On surullista, miten tuon entisen rakkaan veljen on maailma vienyt. Uskovainen haluaa kuunnella seurakunnan neuvoja eikä palvella työnantajaa.
Iltaohjelmana oli seurat rauhanyhdistyksellä. Monet meistä tapasivat siellä omia lapsiaan. On aina ihana asia, kun lapset ovat löytäneet oman paikkansa uudessa ympäristössä. Seuroissa käynti todistaa tärkeäällä tavalla lapsen elävästä uskosta. Saimme myös ostaa rauhanyhdistyksen hyväksi myynnissä olevia arpoja, kirjoittaa joukkovelkakirjalainoja sekä osallistua toimitalon hyväksi kerättävään, paikkakunnan erikoisuuteen viiskymppis-seteli-kolehtiin. Myös SRK:n kirjat löysivät tiensä kasseihin.
Sunnuntaina teimme luontoretken ja kyläilimme Keski-Suomesta pääkaupunkiin muuttaneen perheen luona. Perheeseen oli syntynyt kaksi kuukautta sitten 15. lapsi. Äiti oli pääsemässä lähiaikoina sairaalasta kotiin. Hänelle olivat hyvät ammattilaiset tarjonneet mahdollisuuden vähän levähtää synnytyslaitoksella. Nin me saamme hyödyntää yhteiskunnan palvelujärjestelmää, jos tilanteemme sellaista vaatii.
Kotimatkalla saatoimme yhdestä suusta tyytyväisinä todeta, että kyllä sitä nyt taas jaksaa oma arkea suviseuroihin saakka. Tuomisina kotiin oli hyvä mieli ja paljon muuta.
Äitien puolesta
Pirita Peruskallio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Näin saamme jäädä yhdessä tälläkin hetkellä uskomaan kommentoijista hyvää.