Ai missäkö Paimen? Älä siitä huoli, mennään vaan entisten pyhien askelissa!

perjantai 21. tammikuuta 2011

Riku ja Ritwa tekevät tärkeää työtä

Millaista työtä terapeutti tekee? Miten hän ihmisiä auttaa ja miten itse jaksaa joutuessaan kuuntelemaan niin monenlaisia vaikeita ihmiskohtaloita ja murheita. Lähdin tekemään haastattelua terapeuttipariskunnan Risto ja Ritwa Ryppyotsan luo Pihtiputaalle.

Risto esittelee paikkoja ja kertoo: ”Meillä on asiakkaita ympäri Suomea, se on mahdollista tämän keskeisen sijainnin vuoksi. Tässä on töissä myös meidän tytär ja hänen miehensä sekä viisi muuta työntekijää. Asiakkaita on tullut viime vuosina lisää, se on vaikuttanut, kun Siionissa on rohkaistu hakemaan apua. Nyt yritys on laajentumassa. Tämä on työn aikaa!” Risto iloitsee.

Ryppyotsat kertovat, että asiakkaat ovat kaikki uskovaisia.

"Monet kokevat sen tärkeäksi, että auttaja on uskovainen. Hän ymmärtää. Meidän työnjakomme on sellainen, että minä ja muut miehet kuuntelemme miesten murheet, Ritwa ja tytär naisten”, kertoo Risto.

Ritwalla ja tyttärellä on paljon asiakkaita ja työ vaikeaa, pitkäaikaista ja monesti raskasta. On synnytyspelkoja, suljetun tilan kammoa, raskaus, synnytys ja lapsettomuusmasennusta, turhautumista kotonaoloon sekä parisuhdeväkivallan aiheuttamia traumoja ja muista pelkotiloista kärsiviä äitejä. Tyttöjen murheita ovat syömishäiriöt, identiteettiongelmat ja seksuaalinen hyväksikäyttö, monille on vaikeaa perhe-elämään siirtyminen.

On selvää, että täällä tehdään tärkeää työtä.

Risto kertoo yrityksen valoisista tulevaisuudennäkymistä. ”Tarve on suurempi kuin mitä jaksamme ja ehdimme itse tehdä. Olemme kouluttamassa 50 terapeuttia lisää Siionin ihmisiä auttamaan. He sijoittuvat erityisesti kasvualueille, missä on suuri tarve tälle työlle. Teemme yhteistyötä turvakotien, lastensuojeluammattilaisten, poliisien ja juristien kanssa. Asiat halutaan hoitaa myös lakien mukaan.

Miten itse jaksatte? Onhan kyse kuitenkin tietyllä tavalla rakkaan Siionimme varjoisasta puolesta, kysyn.

”Voimaa antaa myös se, kun tuntee, että voi olla avuksi. Kaikkea tätä kannattelee elävä usko. Haluamme ahkeroida antaa omat vähäiset lahjamme yhteiselle vaihetuspöydälle”.

Onnea ja voimaa tärkeälle työllenne, toivotan Ristolle ja Ritwalle ja ajelen mietteissäni takaisin kohti Oulua.

Pirita Peruskallio


(toimitussihteeri, hei, tämmösenä sä tietenkin haluut tän jutun sinne, mutta kysyn vaan et mistä hitosta näitä ongelmia sikiää? Siis eiks kukaan kysy, miks meikäläisillä on tätä ropleemia näin loputtomasti? Käsketään vaan terapiaan. Mitä ne höpinät tai pillerit auttaa, jos systeemi ei muutu? Noi tyypitkin oli hulluja!! Rahastaa vaan toisten ongelmilla!! Niillä oli hirvee lukaali jossain Malediiveilla, näytti kuviakin. Ota tää loppu pois siitä jutusta, mutta pidä mielessäs!!!!!!!!!!!!)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Näin saamme jäädä yhdessä tälläkin hetkellä uskomaan kommentoijista hyvää.