OHO! Siionin lukija on kiinnittänyt huomiota uuden Siionin Kevään takakanteen painettuun Siionin lauluun 310. Laulussa neljäs ja viides säkeistö menevät näin:
"Maailmassa itsekkyys, / epäuskon väkevyys / torjuu usein elämän, / pienen lapsen syntymän."
"Lapsissa on siunaus, / taivaan Isän rakkaus. / Ylistämme Jumalaa, / avun, voiman antajaa."
Lukijamme tulkitsee, että
- maailmassa ollaan itsekkäitä, meillä ei
- torjuminen ei tarkoita aborttia, vaan ehkäisyä
- mitä enemmän lapsia, sitä enemmän taivaan Isän siunausta
- jos ei jaksa, Jumala antaa kyllä apua ja voimia (jos ei silti jaksa, niin se on synti mikä uuvuttaa)
Hyvin vaikeahan tätä on asiallisesti kommentoida hyvästä yrityksestä huolimatta... Mutta on karmiva ajatus laulattaa tuota pienillä lapsilla. Laulun neljä muuta säkeistöä ovat kauniita, mutta että jo alle kouluikäisille laulatetaan tuokin aivoihin, että itsekkyys ja epäusko torjuvat elämän ja pienen lapsen syntymän... Siinä jos sattuu perheessä keskenmenoa tai muuta, niin mitä ne muksut päättelevät? Äidillä oli epäusko, kun pienen lapsen syntymä estyi? Tai mitä tahansa. Oksettaa tuo säkeistö. Ymmärrän sen ajatuksen (ja onhan se kaunis ajatus), että Jumala siunaa lapsia oikean määrän ja antaa voiman. Miksi todellisuus näyttää liian usein toiselta?
VastaaPoista