Parvikäyttäytymisestä

Kuinka suuri lauma voi osata kulkea tiukasti samaan suuntaan, vaikka kukaan ei johda sitä? Tähän OHO! Siioniammekin kovasti kiinnostaneeseen ilmiöön saamme vastauksen kulkusirkkojen parvikäyttäytymistä selvittäneiltä tutkijoilta. Parveutumisessa on erotettavissa neljä vaihetta (sitaatti TIEDE-lehdestä). "Ensin kulkusirkat karttavat toisiaan ja kaikki kulkevat omaan suuntaansa. Toisessa vaiheessa joukkoon lisätään muutama sirkka lisää, jolloin niiden kulkusuunnat muuttuvat yhtenäisemmiksi, mutta reuna-alueilla kulkeminen on vielä sattumanvaraista. Kolmannessa vaiheessa, kun kulkusirkkoja oli vähintään 30, ne asettuivat kuin taikaiskusta samaan kulkusuuntaan, mutta tekivät vielä spontaaneja, kollektiivisia suunnanvaihdoksia. Kun koossa oli 75 sirkkaa, ne marssivat kokeen aikana kahdeksan tuntia vaihtamatta enää suuntaa kertaakaan. Sirkkojen käyttäytymiseen vaikutti siis voimakkaimmin ryhmän yksilötiheys. Tutkijoiden mukaan kulkusirkkaparvien käyttäytyminen voi auttaa ymmärtämään myös lintuparvien ja muiden suurten eläinryhmien muodostumista. Ihmisetkin kävelevät kadulla omia polkujaan kun heitä on vähän, mutta suurissa ryhmissä he järjestäytyvät herkemmin jonoihin, riveihin tai muihin enemmän tai vähemmän säännöllisiin muodostelmiin." Uskon kautta ymmärrämme, että näin ovat asiat myös hengellisessä talostelussa.